Bertha af Rosengard
KTK-II, WVY-II, KRJ-I, YLA2
8. helmikuuta 2015 - 15. kesäkuuta 2019
Perustiedot
|
|
Historia ja luonnekuvaus
Bertha af Rosengard haettiin suoraan Ruotsista kasvattajaltaan. Harrastukseni eli myytävien ponien etsiminen niinä harvoina tylsinä iltoina johtaa lähes poikkeuksetta siihen, että olen vähintäänkin ilmoittanut myyjälle kiinnostukseni ponia kohtaan. Tällä kertaa se johti siihen, että aloin etsiä Bertalle kyytiä Suomeen.
"Myynnissä suoraan kasvattajalta kultainen tamma niin luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin. Kiltti, kaunis rakenne ja näyttävät askeleet", näin kuvaili kasvattaja Berttaa myynti-ilmoituksessaan. Kuvien perusteella hän ei puhunut ihan sontaa, sillä Bertan ilmeestä huokui rauhallisuus - yhdessä kuvassa sen selässä ratsasti pieni tyttö ilman taluttajaa ja tamma vain löntysti rauhassa eteenpäin. Useiden sähköpostiviestien ja puhelinkeskustelujen jälkeen Bertta saapui kotiin.
Ihan puppua ei Bertan kasvattaja puhunutkaan, onhan Bertta aivan ihanan kiltti ja lempeä - siis ainakin niin kauan kuin siltä ei vaadita mitään ja pysytään kotipihassa. Uusi ympäristö ja uudet hajut hermostuttivat tammaa ensimmäisinä viikkoina, mutta saadessaan tutustua kaikkeen omaan tahtiinsa, tamma rauhoittui nopeasti. Muutokset ovat tamman mielestä melkoisen hankalia, mutta vuosien karttuessa se on oppinut sietämään niitä paremmin.
Hoidettaessa Bertta on usein melkoinen Tamma, sillä se ilmoittaa mielipiteensä asioista kipakkaan tahtiin. Sen karsinaan ei päästetä aloittelijoita yksin, vaikkei tamma varsinaisesti ketään ole listimässä. Herkempi ihminen vaan voi hieman säikähtää, kun kultaisesta ilmestyksestä kuoriutuukin luolassa asuva noita-akka. Tutkimattomia ovat Bertan aivoitusten tiet, kun toisina päivinä mahan hipsuttelu kiukuttaa ja toisina pyllyyn ei ole koskemista. Onneksi tamma tyytyy varoitteluun, eikä ole potkinut tai purrut, vaikka hampaat saattavat napsua ja takajalka nousta ilmaan. Bertta kuitenkin kaikessa kiukussaankin kunnioittaa ihmistä sen verran, ettei ole tekemässä tästä muussia. Satulavyön kiristäminen saa aikaan lievää ilmapalloefektiä, mutta kentällä vyön saa onneksi kiristettyä sopivaksi.
Bertta on oikeasti aivan ihanteellinen aloittelijoiden talutusratsu. Oikeastaan aloittelijan voi päästää sen selkään ilman taluttajaakin. Bertalla ei oikeastaan ole kiire juuri minnekään, vaan sille sopii sunnuntaikävelyt possujonossa vallan mainiosti. No, nyt valehtelin sen verran, että mehevän ruohotupsun nähdessään tai kentän keskellä seisovan opettajan taskun rapistessa Bertta osaa kyllä suunnistaa herkkuja kohden hieman kiireemmästikin. Se on kuitenkin hyvin anteeksiantavainen ratsu niin kauan kuin siltä ei oikeasti vaadita mitään.
Kun tammaa sitten ihan oikeasti alkaa ratsastaa, tulee varautua kipakkaan protestointiin. Berttaa kun ei oikein nappaa tuo mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen. Ja kaikki vähän vaativampi liikunta on sen alueen ulkopuolella. Tämän tamman kanssa ihan tosissaan oppii ratsastamaan ja olemaan samanaikaisesti sekä jämpti, että herkkä. Berttaa tuleekin ratsastaa päättäväisesti, mutta muistaa pitää avut lempeinä, sillä Rouva Prinsessan kyljykset ja suupielet ovat toisinaan aika herkkiä. Bertan kanssa saa myös tehdä huoletta samaa tehtävää uudestaan ja uudestaan. Kun tamma oikeasti ymmärtää ja tietää, mitä siltä odotetaan, muuttuu se huomattavasti yhteistyökykyisemmäksi. Bertalta löytyy oikein kaunis muoto ja se kantaa itsensä ihan kauniisti, kunhan ratsastaja vaan jaksaa puskea sen siihen pisteeseen.
Kilpailupaikat ovat Bertalle sikäli haasteellisia, että ympäristö on aikalailla uusi joka kerta. Se on kuitenkin iän karttuessa oppinut luottamaan omiin ihmisiinsä sen verran, että se sopeutuu jännittäväänkin tilanteeseen yllättävän hyvin. Toki tamma on ainakin lämmittelyn ajan usein kireä kuin viulunkieli, mutta se rentoutuu viimeistään radalle päästessään, kun vastassa on tutut kouluradan kuviot. Tuomareilta Bertta on saanut kiitosta napakasta ja tahdikkaasta ravista, mutta laukka on usein jäänyt turhan laahaavaksi.
"Myynnissä suoraan kasvattajalta kultainen tamma niin luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin. Kiltti, kaunis rakenne ja näyttävät askeleet", näin kuvaili kasvattaja Berttaa myynti-ilmoituksessaan. Kuvien perusteella hän ei puhunut ihan sontaa, sillä Bertan ilmeestä huokui rauhallisuus - yhdessä kuvassa sen selässä ratsasti pieni tyttö ilman taluttajaa ja tamma vain löntysti rauhassa eteenpäin. Useiden sähköpostiviestien ja puhelinkeskustelujen jälkeen Bertta saapui kotiin.
Ihan puppua ei Bertan kasvattaja puhunutkaan, onhan Bertta aivan ihanan kiltti ja lempeä - siis ainakin niin kauan kuin siltä ei vaadita mitään ja pysytään kotipihassa. Uusi ympäristö ja uudet hajut hermostuttivat tammaa ensimmäisinä viikkoina, mutta saadessaan tutustua kaikkeen omaan tahtiinsa, tamma rauhoittui nopeasti. Muutokset ovat tamman mielestä melkoisen hankalia, mutta vuosien karttuessa se on oppinut sietämään niitä paremmin.
Hoidettaessa Bertta on usein melkoinen Tamma, sillä se ilmoittaa mielipiteensä asioista kipakkaan tahtiin. Sen karsinaan ei päästetä aloittelijoita yksin, vaikkei tamma varsinaisesti ketään ole listimässä. Herkempi ihminen vaan voi hieman säikähtää, kun kultaisesta ilmestyksestä kuoriutuukin luolassa asuva noita-akka. Tutkimattomia ovat Bertan aivoitusten tiet, kun toisina päivinä mahan hipsuttelu kiukuttaa ja toisina pyllyyn ei ole koskemista. Onneksi tamma tyytyy varoitteluun, eikä ole potkinut tai purrut, vaikka hampaat saattavat napsua ja takajalka nousta ilmaan. Bertta kuitenkin kaikessa kiukussaankin kunnioittaa ihmistä sen verran, ettei ole tekemässä tästä muussia. Satulavyön kiristäminen saa aikaan lievää ilmapalloefektiä, mutta kentällä vyön saa onneksi kiristettyä sopivaksi.
Bertta on oikeasti aivan ihanteellinen aloittelijoiden talutusratsu. Oikeastaan aloittelijan voi päästää sen selkään ilman taluttajaakin. Bertalla ei oikeastaan ole kiire juuri minnekään, vaan sille sopii sunnuntaikävelyt possujonossa vallan mainiosti. No, nyt valehtelin sen verran, että mehevän ruohotupsun nähdessään tai kentän keskellä seisovan opettajan taskun rapistessa Bertta osaa kyllä suunnistaa herkkuja kohden hieman kiireemmästikin. Se on kuitenkin hyvin anteeksiantavainen ratsu niin kauan kuin siltä ei oikeasti vaadita mitään.
Kun tammaa sitten ihan oikeasti alkaa ratsastaa, tulee varautua kipakkaan protestointiin. Berttaa kun ei oikein nappaa tuo mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen. Ja kaikki vähän vaativampi liikunta on sen alueen ulkopuolella. Tämän tamman kanssa ihan tosissaan oppii ratsastamaan ja olemaan samanaikaisesti sekä jämpti, että herkkä. Berttaa tuleekin ratsastaa päättäväisesti, mutta muistaa pitää avut lempeinä, sillä Rouva Prinsessan kyljykset ja suupielet ovat toisinaan aika herkkiä. Bertan kanssa saa myös tehdä huoletta samaa tehtävää uudestaan ja uudestaan. Kun tamma oikeasti ymmärtää ja tietää, mitä siltä odotetaan, muuttuu se huomattavasti yhteistyökykyisemmäksi. Bertalta löytyy oikein kaunis muoto ja se kantaa itsensä ihan kauniisti, kunhan ratsastaja vaan jaksaa puskea sen siihen pisteeseen.
Kilpailupaikat ovat Bertalle sikäli haasteellisia, että ympäristö on aikalailla uusi joka kerta. Se on kuitenkin iän karttuessa oppinut luottamaan omiin ihmisiinsä sen verran, että se sopeutuu jännittäväänkin tilanteeseen yllättävän hyvin. Toki tamma on ainakin lämmittelyn ajan usein kireä kuin viulunkieli, mutta se rentoutuu viimeistään radalle päästessään, kun vastassa on tutut kouluradan kuviot. Tuomareilta Bertta on saanut kiitosta napakasta ja tahdikkaasta ravista, mutta laukka on usein jäänyt turhan laahaavaksi.
Sukutaulu ja jälkeläiset
Isälinja: evm
Emälinja: evm
Emälinja: evm
ISÄ Algot af Rosengard
voikko 120cm evm |
|
EMÄ Birkes Berri
punarautias 116cm evm |
|
ISÄ Algot af Rosengard on kasvattajansa ensimmäisiä kasvatteja. Tarkoituksena oli jättää talliin vain tammavarsoja, mutta hohtavan kultainen Algot hurmasi kaikki paitsi ulkomuodollaan niin myös luonteeltaan. Algot on varmajalkainen ja selväpäinen - moni on sanonut oria tallin viisaimmaksi. Se on toiminut jopa tuntiponina vanhemmilla päivillään viisauden vain lisääntyessä vuosien myötä. Koskaan oria ei ole liiemmin tarvinnut pistää ruotuun, vaan se on aina toiminut kuin ajatus. Algotin kanssa kilpaili Rosengardin omistajan tytär suhteellisen ansiokkaasti Helppo B -tasoisissa koululuokissa. Oriilla on liidokas ja näyttävä laukka, mutta ravinsa kanssa se ei koskaan oikein loistanut. Muutamat esteluokatkin Algotin kanssa startattiin, vaikka ratsastaja oli selkeästi koulupuolelle painottunut. Rakenteeltaan Algot oli oppikirjamainen walesinvuoristoponi. Oriin kanssa kierrettiinkin useammat näyttelyluokat aina hyvin arvosteluin ja ori kantakirjattiin jo hyvin nuorena koltiaisena ensimmäisellä palkinnolla. Algot ehti elämänsä aikana saamaan parisenkymmentä jälkeläistä, joille se periytti luonteensa lisäksi myös kaunista voikkoa väriään. Yli puolet oriin jälkeläisistä on jonkin sortin voikkoja.
ISÄN ISÄ Kington Awstin ostettiin Briteistä Ruotsiin kolmevuotiaana. Se oli hieman kesytön, mutta näyttävä tapaus. Awstin oli elänyt siihen astisen elämänsä kasvattajallaan nuorten oriiden laumassa, eikä sitä oltu järin paljoa käsitelty. Toki Awstin oli matkustellut muutamat näyttelyreissut ja sitä varten sitä oli toki esitetty kotipihallakin. Oriin hieman kuriton luonteenlaatu ja se surkea fakta, että Kingtonissa oli parempilaatuistakin oriainesta, sai Awstinin jäämään vähän syrjään. Kasvattaja päättikin myydä oriin, eikä kulunut aikaakaan, kun Awstin matkusti merten yli Ruotsiin. Uusi omistaja oli hetken aikaa helisemässä oriin kanssa, mutta yhteisen sävelen löydyttyä Awstinista tuli mitä mainioin käyttöponi. Sen kanssa startattiin valjakkoluokissa, sillä pitkänhuiskean omistajan jalat ylsivät lähes ponin vatsan ympäri, eikä hän malttanut antaa oriaan muille ratsastettavaksi. Awstin kävi kiertämässä myös muutamat näyttelyt sekä kantakirjatilaisuuden melko tavanomaisin arvosanoin. Se sai eniten kiitosta orileimastaan, mutta notkohko selkä miinusti jonkin verran pistesaldoa.
ISÄN EMÄ Aberystwyth Sioned on niin ikään Brittein saarilta matkannut Ruotsiin. Briteissä se toimitti erittäin hyvää emätamman virkaa ja se ehti saada kolme jälkeläistä ennen merenylitystä. Sionedia luonnehdittiin jo tuolloin varsin tavalliseksi mountainponiksi, jolla on tasainen ja luotettava luonne sekä perinteinen ulkomuoto. Se oli varsin liioittelematon kaikin puolin. Se ei siis juurikaan isossa ponilaumassa loistanut edukseen, mikä on harmi, sillä Sioned oli kuitenkin kultaisuudessaan ihan omaa luokkaansa. Tammaa käytettiin tuntiponina uudessa kodissaan Rosengardin tilalla ja se suorittikin tehtäväänsä sellaisella varmuudella, että se oli lähes kaikkien pienien ponityttöjen suosikkiponi. Ruotsissa Sioned sai yhteensä neljä varsaa, joista kolme oli voikkoja. Se kiersi näyttelykehiä varsojensa kanssa ja muutaman kerran yksinäänkin ja menestyi niissä yleensä hyvin. Sioned lopetettiin 21-vuotiaana heinäkuisena iltana kultaisten auringonsäteiden valaistessa kukkivia niittyjä.
EMÄ Birkes Berri on ruotsalaista welshponituotantoa, Stallet Birkesin kasvatteja. Kaupat Berristä oli lähes tehty jo ennen sen syntymää, ja sormet ristissä Rosengardin väki odotti puhelinsoittoa Berrin kasvattajalta jo monta iltaa ennen tamman syntymää. Tamma oli syntyessään hieman heikohko, mutta nopeasti se vahvistui ja kirmasi emänsä vieressä pitkin laitumia. Berri oli luonteeltaan melko herkkä, mutta kuitenkin valtavan kiltti. Ulkonäöltään se ei ehkä ollut mikään kedon kaunein kukkanen, mikä olisi varmasti harmittanut enemmän, mikäli tamma olisi ollut luonteeltaan täysi susi. Berriä kierrätettiin kuitenkin etenkin varsojensa kanssa näyttelykehissä, muttei se juuri koskaan saanut kolmatta palkintoa kummempaa. Berrillä kilpailtiin koulu- ja esteratsastuksessa, joissa se kummassakin suoritti tehtävänsä luotettavasti ja varmasti. Berri olikin muutaman pienen ratsastajan ensimmäinen kilpaponi.
EMÄN ISÄ Merthyr Cynog Cadillac vaihtoi kotimaata ollessaan vain romuluinen teini-ikäinen. Varsana se oli kuitenkin ollut sen verran lupaava kaikin puolin, ettei hinta ollut mikään ihan hirveän alhainen. Cadillacista meinattiin tehdä lastenponi, mutta sillä oli luonnetta himpun verran enemmän kuin lastenponille olisi ollut suotavaa. Oriille löytyi kuitenkin ponikokoinen aikuinen ratsastaja, joka sai oriista irti suht helposti Helpon A:n liikkeitä. Cadillacilla myös hypättiin rataesteitä, joissa se loisti etenkin vauhdillaan. Useimmiten se teki myös täysin puhtaita ratoja. Ori oli eläväinen, mutta sillä oli paljon motivaatiota työskentelyyn. Cadillac kantakirjattiin ensimmäisellä palkinnolla ja ensimmäisenä kesänään jalostuskäytössä sillä astutettiin kymmenisen tammaa - vaikka oriilla oli ikää vasta neljä vuotta. Kaikkien suureksi harmiksi tammoista tiinehtyi vain kourallinen. Vastaisuudessakin valtaosa tammoista jäi tyhjiksi, mutta onneksi oriista saatiin reilu kymmenen mainiota jälkeläistä.
EMÄN EMÄ Merthyr Cynog Billabong tuli heti vieroitusiän ylitettyään Briteistä Ruotsiin. Sen osti vasta teini-iän ylittänyt naishenkilö, joka kaavaili varsastaan tulevien näyttelytähteä sekä monen varsan emätammaa. Suunnitelmat kävivätkin toteen - mutta eivät tämän kyseisen omistajan kanssa. Billabong myytiin kuusivuotiaana ratsastuskouluun, jossa se kierteli alkeistunteja muutaman vuoden, ennen kuin seurakisoissa Stallet Birkesin omistaja huomasi lupaavan mountaintamman tuntiponien seassa. Hän kaiveli tammasta tietoja ja huomasi sen olevan erittäin hyvästä suvusta. Tuntui haaskaukselta pitää tuollaista hiomatonta timanttia kiertämässä kehää talutusratsuna. Alkuun ratsastuskoulu ei ollut halukas myymään ponia pois, mutta harkittuaan he totesivat saavansa myyntihinnalla osaavamman tuntiratsun. Billabongin ratsukoulutus oli mennyt hieman harakoille, eikä sitä oikein kukaan ollut sen jälkeenkään vienyt eteenpäin. Perusjutut tamma osasi, muttei juuri sen enempää. Onnekseen se kuitenkin sai näyttelyissä hyviä arvosanoja ja oppi oikeiden ihmisten parissa myös ratsun jaloja taitoja. Billabong varsoi elämänsä aikana viisi varsaa ja se lopetettiin 19-vuotiaana loukattuaan jalkansa kesälaitumella.
Sukuselvityksen saa kopioida Bertan jälkeläisille.
ISÄN ISÄ Kington Awstin ostettiin Briteistä Ruotsiin kolmevuotiaana. Se oli hieman kesytön, mutta näyttävä tapaus. Awstin oli elänyt siihen astisen elämänsä kasvattajallaan nuorten oriiden laumassa, eikä sitä oltu järin paljoa käsitelty. Toki Awstin oli matkustellut muutamat näyttelyreissut ja sitä varten sitä oli toki esitetty kotipihallakin. Oriin hieman kuriton luonteenlaatu ja se surkea fakta, että Kingtonissa oli parempilaatuistakin oriainesta, sai Awstinin jäämään vähän syrjään. Kasvattaja päättikin myydä oriin, eikä kulunut aikaakaan, kun Awstin matkusti merten yli Ruotsiin. Uusi omistaja oli hetken aikaa helisemässä oriin kanssa, mutta yhteisen sävelen löydyttyä Awstinista tuli mitä mainioin käyttöponi. Sen kanssa startattiin valjakkoluokissa, sillä pitkänhuiskean omistajan jalat ylsivät lähes ponin vatsan ympäri, eikä hän malttanut antaa oriaan muille ratsastettavaksi. Awstin kävi kiertämässä myös muutamat näyttelyt sekä kantakirjatilaisuuden melko tavanomaisin arvosanoin. Se sai eniten kiitosta orileimastaan, mutta notkohko selkä miinusti jonkin verran pistesaldoa.
ISÄN EMÄ Aberystwyth Sioned on niin ikään Brittein saarilta matkannut Ruotsiin. Briteissä se toimitti erittäin hyvää emätamman virkaa ja se ehti saada kolme jälkeläistä ennen merenylitystä. Sionedia luonnehdittiin jo tuolloin varsin tavalliseksi mountainponiksi, jolla on tasainen ja luotettava luonne sekä perinteinen ulkomuoto. Se oli varsin liioittelematon kaikin puolin. Se ei siis juurikaan isossa ponilaumassa loistanut edukseen, mikä on harmi, sillä Sioned oli kuitenkin kultaisuudessaan ihan omaa luokkaansa. Tammaa käytettiin tuntiponina uudessa kodissaan Rosengardin tilalla ja se suorittikin tehtäväänsä sellaisella varmuudella, että se oli lähes kaikkien pienien ponityttöjen suosikkiponi. Ruotsissa Sioned sai yhteensä neljä varsaa, joista kolme oli voikkoja. Se kiersi näyttelykehiä varsojensa kanssa ja muutaman kerran yksinäänkin ja menestyi niissä yleensä hyvin. Sioned lopetettiin 21-vuotiaana heinäkuisena iltana kultaisten auringonsäteiden valaistessa kukkivia niittyjä.
EMÄ Birkes Berri on ruotsalaista welshponituotantoa, Stallet Birkesin kasvatteja. Kaupat Berristä oli lähes tehty jo ennen sen syntymää, ja sormet ristissä Rosengardin väki odotti puhelinsoittoa Berrin kasvattajalta jo monta iltaa ennen tamman syntymää. Tamma oli syntyessään hieman heikohko, mutta nopeasti se vahvistui ja kirmasi emänsä vieressä pitkin laitumia. Berri oli luonteeltaan melko herkkä, mutta kuitenkin valtavan kiltti. Ulkonäöltään se ei ehkä ollut mikään kedon kaunein kukkanen, mikä olisi varmasti harmittanut enemmän, mikäli tamma olisi ollut luonteeltaan täysi susi. Berriä kierrätettiin kuitenkin etenkin varsojensa kanssa näyttelykehissä, muttei se juuri koskaan saanut kolmatta palkintoa kummempaa. Berrillä kilpailtiin koulu- ja esteratsastuksessa, joissa se kummassakin suoritti tehtävänsä luotettavasti ja varmasti. Berri olikin muutaman pienen ratsastajan ensimmäinen kilpaponi.
EMÄN ISÄ Merthyr Cynog Cadillac vaihtoi kotimaata ollessaan vain romuluinen teini-ikäinen. Varsana se oli kuitenkin ollut sen verran lupaava kaikin puolin, ettei hinta ollut mikään ihan hirveän alhainen. Cadillacista meinattiin tehdä lastenponi, mutta sillä oli luonnetta himpun verran enemmän kuin lastenponille olisi ollut suotavaa. Oriille löytyi kuitenkin ponikokoinen aikuinen ratsastaja, joka sai oriista irti suht helposti Helpon A:n liikkeitä. Cadillacilla myös hypättiin rataesteitä, joissa se loisti etenkin vauhdillaan. Useimmiten se teki myös täysin puhtaita ratoja. Ori oli eläväinen, mutta sillä oli paljon motivaatiota työskentelyyn. Cadillac kantakirjattiin ensimmäisellä palkinnolla ja ensimmäisenä kesänään jalostuskäytössä sillä astutettiin kymmenisen tammaa - vaikka oriilla oli ikää vasta neljä vuotta. Kaikkien suureksi harmiksi tammoista tiinehtyi vain kourallinen. Vastaisuudessakin valtaosa tammoista jäi tyhjiksi, mutta onneksi oriista saatiin reilu kymmenen mainiota jälkeläistä.
EMÄN EMÄ Merthyr Cynog Billabong tuli heti vieroitusiän ylitettyään Briteistä Ruotsiin. Sen osti vasta teini-iän ylittänyt naishenkilö, joka kaavaili varsastaan tulevien näyttelytähteä sekä monen varsan emätammaa. Suunnitelmat kävivätkin toteen - mutta eivät tämän kyseisen omistajan kanssa. Billabong myytiin kuusivuotiaana ratsastuskouluun, jossa se kierteli alkeistunteja muutaman vuoden, ennen kuin seurakisoissa Stallet Birkesin omistaja huomasi lupaavan mountaintamman tuntiponien seassa. Hän kaiveli tammasta tietoja ja huomasi sen olevan erittäin hyvästä suvusta. Tuntui haaskaukselta pitää tuollaista hiomatonta timanttia kiertämässä kehää talutusratsuna. Alkuun ratsastuskoulu ei ollut halukas myymään ponia pois, mutta harkittuaan he totesivat saavansa myyntihinnalla osaavamman tuntiratsun. Billabongin ratsukoulutus oli mennyt hieman harakoille, eikä sitä oikein kukaan ollut sen jälkeenkään vienyt eteenpäin. Perusjutut tamma osasi, muttei juuri sen enempää. Onnekseen se kuitenkin sai näyttelyissä hyviä arvosanoja ja oppi oikeiden ihmisten parissa myös ratsun jaloja taitoja. Billabong varsoi elämänsä aikana viisi varsaa ja se lopetettiin 19-vuotiaana loukattuaan jalkansa kesälaitumella.
Sukuselvityksen saa kopioida Bertan jälkeläisille.
jälkeläinen |
emä/isä |
saavutukset |
wm o. Vinhan Basil (s. 12.12.15 - mkm 115cm) |
Llwydd Tarquin |
KTK-II, VWY-II, KRJ-I |
wm o. Vinhan Brynmon (s. 10.07.16 - km 115cm) |
Corwen Maximus |
KTK-II, KRJ-II |
wm t. Vinhan Brielle (s. 14.10.16 - rnvkkkm 119cm) |
Holdies Mascot |
KTK-III |
Ponikantakirjan toukokuun 2016 kantakirjatilaisuus:
18 + 18 + 17 + 17 = 70p. KTK-II
Welsh-laatuarvostelun maaliskuun 2018 laatuarvostelutilaisuus:
7 + 6 + 3,5 + 21 + 1,5 = 39p. VWY-III
Kouluratsastusjaoksen syyskuun 2018 laatuarvostelutilaisuus:
7 + 42 + 20 + 22 + 15 = 106 p. KRJ-I
Welsh-laatuarvostelun syyskuun 2018 laatuarvostelutilaisuus:
7 + 6 + 4 + 22 + 3 = 42p. VWY-II
Yleislaatuarvostelun toukokuun 2019 laatuarvostelutilaisuus:
26,5 (18+8,5) + 23 (14+9) + 17 + 17 + 4 = 87,5p. YLA2
18 + 18 + 17 + 17 = 70p. KTK-II
Welsh-laatuarvostelun maaliskuun 2018 laatuarvostelutilaisuus:
7 + 6 + 3,5 + 21 + 1,5 = 39p. VWY-III
Kouluratsastusjaoksen syyskuun 2018 laatuarvostelutilaisuus:
7 + 42 + 20 + 22 + 15 = 106 p. KRJ-I
Welsh-laatuarvostelun syyskuun 2018 laatuarvostelutilaisuus:
7 + 6 + 4 + 22 + 3 = 42p. VWY-II
Yleislaatuarvostelun toukokuun 2019 laatuarvostelutilaisuus:
26,5 (18+8,5) + 23 (14+9) + 17 + 17 + 4 = 87,5p. YLA2
22. heinäkuuta 2019 |
kirjoittanut Elli L.
|
Päiväkirjamerkintä
Bertta on virtuaalihevonen.
Kaikki tekstit ovat Elli L.:n käsialaa, ellei toisin mainita. Ethän kopioi.
Kuva: VRL-14207, ethän kopioi!
Kaikki tekstit ovat Elli L.:n käsialaa, ellei toisin mainita. Ethän kopioi.
Kuva: VRL-14207, ethän kopioi!